Euroopan unionissa on jo vuosia valmisteltu uutta työaikadirektiiviä. Työaikadirektiivi ei ohjeista yksityiskohtaisesti jäsenmaiden työaikalainsäädäntöä, vaan sillä säädetään työntekijän näkökulmasta minimitaso, jota kansallinen lainsäädäntö ei saa alittaa. Hanke ei ole edennyt, sillä parlamentin ja jäsenmaiden hallituksia edustavan Euroopan neuvoston välillä on selkeä linjaerimielisyys eräistä direktiivin keskeisistä kohdista.
Yksimielisyys vallitsee siitä, että jäsenmaissa sallittu yleinen säännöllinen viikkotyöaika [...]

Talouden taantumasta ei ole juurikaan hyvää sanottavaa, mutta eräs voitoksi käännettävissä oleva puoli sillä on: se tarjoaa mahdollisuuden organisoida käytettävissä olevaa työvoimaa uudelleen tavalla, joka tuottaa tulevaisuudessa paremman tuloksen kuin nykyinen.
Teknologiateollisuus vastaa kahdesta kolmanneksesta Suomen viennistä ja tulevaisuudessakin vaurautemme riippuu pitkälle teknologisesta osaamisesta, joten sen pitäminen korkealla tasolla on tärkeää.
Suomi sijoittaa hyvin tutkimukseen ja kehitykseen, [...]

Uuskaupunkilainen Kalaset Oy näyttää esimerkkiä siitä, miten henkilöstön vähentämistarpeesta voi suoriutua. Yrityksen mukaan sillä oli tarve vähentää työvoimaa kesän ajaksi. Ratkaisuna päädyttiin eräänlaiseen lomautukseen, jonka toteutusmalli on kaikkea muuta kuin tavanomainen.
Kaikki yli kymmenen vuotta yrityksessä työskennelleet saavat kolmen viikon palkallisen lisäkesäloman ja kaikki yli viisi vuotta talossa olleet kahden viikon palkallisen lisäkesäloman. Alle viisi vuotta [...]

Eläketurvakeskus on selvittänyt, että nopea valmistuminen laskee eläkemaksua vain vähän. Tästä ei kuitenkaan voi vetää sellaista johtopäätöstä, että opiskeluajan pituudella ei olisi myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen.
Työuran pituuden ei nimittäin pitäisikään juurikaan vaikuttaa työeläkemaksuun, jos työeläkejärjestelmän karttumaprosentit ja muut säätöelementit (laskennallinen tuotto, elinaikakerroin jne.) on oikein laskettu. Näin siksi, että eläkettä karttuu tehdyn työn ja siitä maksettujen [...]

Suomen Gallupilta tuli selvitys suomalaisten EU-asenteista. Kokonaisuutena tulokset ovat melko yllätyksettömiä. EU saa kiitosta yhtenäisestä valuutasta, liikkumisen helpottumisesta ja korkovakaudesta. Kielteisimpinä nähdään vaikutukset alueellisiin eroihin ja mielestäni hieman yllättäen hintatasoon. Euroopan kehittämisessä myönteisimmin suhtauduttiin euroalueen laajentamiseen kaikkiin jäsenmaihin, ja ympäristönsuojelun edistämiseen.
Ajatus eurooppalaisista työehtosopimuksista jakoi mielipiteitä, ja kaikkein kriittisimpiä olivat ylemmät toimihenkilöt ja akavalaiset yleensäkin.
“EU-tasoisten [...]

Verohallituksen ohje 426/31/2008 (päivätty 20.4.2009) sanoo työnantajan irtisanotulle maksamasta koulutuksesta näin:
“Sen sijaan uuteen ammattiin tähtäävä koulutus on veronalainen etu. Sen järjestämisestä työnantajalle aiheutuneet kustannukset ovat työntekijän palkkaa. Samoin työnantajan irtisanotulle työntekijälle maksama koulutuskustannusten korvaus ja starttiraha ovat veronalaista palkkatuloa.”
Verohallitus on varmaankin miettinyt asian perusteellisesti lakien ja hallinto-oikeuden aiempien päätösten perusteella, mutta lopputulema ei vaikuta järkevältä. [...]

Vappuaaton Karjalaisen pääkirjoitus pahoitteli työaikadirektiivin uudistuksen kaatumista europarlamentissa. Perusteena oli, että nykyisen työaikadirektiivin mukaan lääkärien ja palomiesten päivystyskäytännöt ovat Suomessa EU:n lainsäädännön (ei siis kotimaisen) näkökulmasta laittomia.
Näin onkin, mutta ratkaistessaan tämän suhteellisen rajallisen ongelman Euroopan neuvoston esittämä direktiiviluonnos olisi luonut kaksi suurta ongelmaa lisää:

Esitys olisi mahdollistanut jopa 60 tunnin keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan. Tämä olisi [...]