Eläkeriidan jälkipeliä

Pääkirjoitus TEK 2/2009 julkaistu 23.03.2009

Pääministerin pikaisesti valmistelema ehdotus eläkeiän nostamiseksi oli huono.

Muodollisella eläkeiän nostamisella on kovin vähän tekemistä todellisen eläkkeelle siirtymisen kanssa, sillä vain kolmannes palkansaajista jaksaa työssä ja saa pitää työpaikkansa 63-vuotiaaksi. Virallisen eläkeiän alarajan nostaminen kohdistuisi vain tähän joukkoon. Vaikka he kaikki jatkaisivat työelämässä vielä kaksi vuotta, keskimääräinen eläköitymisikä nousisi vain puolella vuodella.

Toinen puoli asiassa on, että työeläkejärjestelmää on perinteisesti valmisteltu työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen välisessä yhteistyössä, sillä työnantajat ja palkansaajat rahoittavat koko työeläkejärjestelmän. On hyvä ratkaisu pitää valtion ja työeläkejärjestelmän varat erillään.

Nyt olennainen kysymys on, miten valtaosa ihmisistä pidettäisiin työssä edes nykyiseen viralliseen eläkeikään saakka. Keinot löytyvät ongelman syiden syvällisen pohtimisen kautta. Ainakin seuraavia osa-alueita on syytä tarkastella käynnistyvässä kolmikantaisessa valmistelutyössä:

• On arvioitava työeläkejärjestelmän ja tuloverotuksen yhteenlasketut kannustavuusvaikutukset.

• On rakennettava järjestelmiä, joilla työntekijöiden ja työnantajien yhteisin ponnistuksin huolehditaan ammattitaidon kehittämisestä koko työuran ajan.

• On rakennettava työelämään sellaisia joustoja, jotka edistävät työn ja muun elämän yhteensovittamista kaikilla ikätasoilla.

• On löydettävä keinot terveyden ja fyysisen kunnon parantamiseen.

Diplomi-insinöörien ja muiden akateemisten kannalta ammattitaidon kehittäminen on avainkysymys. Edellisen eläkeuudistuksen yhteydessä TEKissä tehdyn tutkimuksen mukaan työelämässä 65-vuotiaiksi halusivat jatkaa ne, jotka kokivat työtehtävänsä mielenkiintoisiksi ja tuottaviksi sekä kokivat sopivansa hyvin tehtävän asettamiin vaatimuksiin.