Irtisanomiset ovat myös eettinen kysymys

Nyt eletään teollisuudessa syvää taantumaa ja varsinkin investointitavaroita valmistavat yritykset ovat todellisissa vaikeuksissa. Monet yritykset näyttävät lähtevän siitä, että tulos täytyy pitää kaikin mahdollisin keinoin positiivisena ja sen takia ne toteuttavat mittavia henkilöstön vähentämisohjelmia.

Mielestäni ei pitäisi olla poissuljettua senkään, että yritys tekee lamaoloissa kohtuullisen määrän tappiota. Ei nimittäin ole ainakaan itsestään selvästi oikein, että voitot kuuluvat täysimääräisinä omistajille, mutta tappiot maksatetaan henkilöstöllä irtisanomisten muodossa.

Henkilökunnasta kiinni pitäminen tappion uhallakin voi olla myös hyvä liiketaloudellinen ratkaisu. Kun ihmisiä irtisanotaan, parhaat hakeutuvat lamankin oloissa muihin tehtäviin. Takaisin heitä ei enää saa, kun suhdanteet paranevat. Tämä nähtiin edellisessä lamassa rakennusalalla. Etenkin hyvin koulutetut hakeutuivat muille aloille, ja laman hellittäessä kärsittiin insinööri- ja ammattimiespulasta.

Irtisanomisia pohtivan yrityksen hallituksen olisikin tärkeää esittää itselleen kysymys: ”Millaisena yrityksemme olisi parhaassa iskukunnossa vuonna 2011, jolloin taantuma viimeistään hellittää?” Sen jälkeen tulee miettiä, mitkä tämän päivän päätökset parhaiten edistävät tuon tavoitetilan saavuttamista, ja reunaehtona tarkistaa, että yritys kestää hengissä huonon ajan yli.

Jos tämän ajatusprosessin jälkeenkin näkyy tarvetta henkilöstön vähentämiseen, kannattaa vielä katsoa vapaaehtoisten tilapäisten vähennysten mahdollisuus. Onko talossa henkilökuntaa, joka suorastaan haluaisi tehdä vuoden tai kaksi lyhennettyä työaikaa esimerkiksi perhesyistä? Tai haluaisiko joku esimerkiksi käyttää laman sellaisen täydennyskoulutuksen hankkimiseen, jolle olisi käyttöä vuonna 2011? Olisiko nyt hyvä aika kartoittaa talon osaaminen suhteessa strategisiin tarpeisiin ja suunnitella, miten mahdollinen osaamisvaje katetaan? Ehkä joku haluaisi myös ihan rehellisesti latautua.

Joka tapauksessa kannattaa muistaa, että irtisanomiset vaikuttavat myös niihin, jotka saavat pitää työpaikkansa. Jos irtisanottavia kohdellaan arvokkaasti ja yritys panostaa kunnolliseen muutosturvaohjelmaan, jäljelle jäävät ovat monta pykälää sitoutuneempia yritykseen kuin muutoin olisivat.

Heikki Kauppi
heikki.kauppi@tek.fi

PS. Nokia ja Fortum, vielä ehditte pyörtää lyhytnäköisen päätöksenne jättää tänä kesänä harjoittelijat palkkaamatta. Näyttäisitte samalla hyvää esimerkkiä kaikille muille.