Käsittämätön ehdotus työaikadirektiiviksi

TEK 7/2008 julkaistu 10.10.2008

Euroopan parlamentin käsittelyssä on parhaillaan Euroopan neuvoston esitys – unionin termistöllä yhteinen kanta – työaikadirektiivin uudistamisesta. Direktiivillä säädetään niistä reunaehdoista, jotka kaikkien jäsenmaiden työaikasäännösten tulee täyttää.
Uudistuksen tavoitteiksi on määritelty mm. työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojan parantaminen etenkin ylipitkiin työaikoihin liittyvien riskien suhteen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen tukeminen.  Nämä ovat sinänsä hyviä ja TEKinkin tukemia tavoitteita.
Toisaalta, ja näiden tavoitteiden kanssa ristiriitaisesti, tavoitellaan lisää joustonvaraa viikottaisen työajan tasoittumisjaksojen suhteen. Lisäksi halutaan ratkoa päivystysajan työajaksi lukemiseen liittyvää problematiikkaa. Nykydirektiivin tiukka tulkinta uhkaa johtaa työvoimapulaan terveydenhuollossa, jossa pitkähköt päivystykset ovat normaali käytäntö.
Ratkaisuksi jälkimmäisiin tavoitteisiin on löydetty niin kutsuttu opt out -sääntö. Sen mukaan voitaisiin yksittäiselle työntekijälle sallia 60 tunnin keskimääräinen viikkotyöaika kolmen kuukauden tasoittumisjaksolla. Sitäkin voitaisiin vielä pidentää 65 tuntiin, jos päivystysaika katsotaan työajaksi siltäkin osin, jolloin ei varsinaisesti tehdä työtä.
Työajan pidentäminen voitaisiin sallia, kun työajan pituutta ei mitata tai määritellä ennalta tai kun työntekijä voi itse päättää työajan käytöstään. TEKin ja koko suomalaisen palkansaajaliikkeen näkökulmasta näin väljä muotoilu on ristiriidassa uudistukselle annettujen hyvien tavoitteiden kanssa.
Liikkuvan työn, matkustamisen, etätyön ja teknisen kehityksen myötä työaikojen ainakin näennäinen autonomia lisääntyy jatkuvasti, mikä johtaisi yhä useamman työntekijän jäämiseen työaikasäännösten ulkopuolelle. Väljästi ymmärtäen määrittely kattaisi helposti suurimman osan ylemmistä toimihenkilöistä. Opt out toki edellyttäisi henkilökohtaista suostumista, mutta etenkin heikossa työllisyystilanteessa sellaisia suostumuksia ei olisi kovin vaikeaa puristaa.
Kesän aikana direktiiviehdotus on lieventynyt sinä mielessä, että opt outin kansallinen käyttöönotto edellyttäisi joko työmarkkinaosapuolten välistä sopimusta tai lainsäädäntöä, jota hyväksyttäessä työmarkkinaosapuolia on kuultu. Tämä ei kuitenkaan ole riittävää, sillä yhdessä jäsenmaassa revähtävä työaikakäytäntö loisi paineita vastaavaan työaikasuojelun heikentämiseen myös muissa jäsenmaissa.
Neuvosto yrittää ratkaista päivystysaikoihin liittyvää rajallista ongelmaa tavalla, joka loisi jättimäisen ongelman toisaalle. Siksi teemme parhaamme, jotta Euroopan parlamentti ei hyväksyisi direktiiviä ehdotetussa muodossaan.