Kansalaisten kiinnostus eurovaaleja kohtaan on ainakin vielä melko laimeaa. Vaalien kiinnostavuus tuntuukin olevan käänteisesti verrannollinen niissä ratkaistavien asioiden määrään. Kaikista kiinnostavimmat ovat presidentinvaalit. Niillä spekuloidaan vuosia eteenpäin, vaikka presidentin muodollinen valta on melko olematon. Toisessa päässä ovat eurovaalit, vaikka EU päättää suuntaviivat noin 70 prosentille Suomen lainsäädännöstä.

Kiinnostuksen lisäämmiseksi kannattaisikin vakavasti harkita Euroopan parlamentin ja eduskunnan toimikausien yhtenäistämistä viideksi vuodeksi, jolloin vaalit voitaisiin pitää yhtä aikaa.

Oivallinen tilaisuus tähän tarjoutuu vuonna 2019, jolloin pidetään molemmat vaalit. Jos tahtoa riittää, mikään ei estä yhdistämistä jo seuraavissa eurovaaleissa vuonna 2014. Silloin pitäisi vain päättää, että vuonna 2011 eduskunta valitaankin kolmeksi vuodeksi.

Vaalien yhdistäminen olisi perusteltua siksikin, että Eurooppa-asiat ansaitsisivat olla kohtuullisen tärkeällä sijalla myös eduskuntavaaleissa. Suomi nimittäin toimii EU:ssa kahta kautta: toisaalta suoraan MEPien kautta parlamentissa, toisaalta hallituksen kautta Euroopan neuvostossa.

Jos vaalit olisivat yhtä aikaa, voitaisiin haluttaessa edellyttää, että yksi ihminen on ehdolla vain jommassa kummassa. Tällöin vältyttäisiin spekuloimasta sillä, aikooko vaaleissa ehdolla oleva mahdollisesti toimia siinä elimessä, johon hänet valitaan vaiko jossakin ihan muualla.