Eläketurvakeskus on selvittänyt, että nopea valmistuminen laskee eläkemaksua vain vähän. Tästä ei kuitenkaan voi vetää sellaista johtopäätöstä, että opiskeluajan pituudella ei olisi myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen.

Työuran pituuden ei nimittäin pitäisikään juurikaan vaikuttaa työeläkemaksuun, jos työeläkejärjestelmän karttumaprosentit ja muut säätöelementit (laskennallinen tuotto, elinaikakerroin jne.) on oikein laskettu. Näin siksi, että eläkettä karttuu tehdyn työn ja siitä maksettujen eläkemaksujen perusteella. Mitä pidempi työura on, sitä suuremmaksi eläke kasvaa. Vähäinen säästö työeläkejärjestelmälle syntyy lähinnä siitä, että todelliseen tehtyyn työhön perustumattomien etuuksien (erilaiset työstä poissaolojaksot, joista kuitenkin karttuu eläkettä) maksajien lukumäärä kasvaa.

Työurien pidentämistä tarvitaankin yhteiskunnan kaikkien muiden velvoitteiden maksamiseen. Jotta systeemi pysyisi pystyssä, ihmisten tulee keskimäärin maksaa elämänsä aikana vähintään saman verran “yhteiseen kassaan” kuin sieltä ottavatkin. Työssäkäyvät ovat yhteiskunnan näkökulmasta pääsääntöisesti maksumiehiä ja muut saamamiehiä. Jos saamamiehiä on liikaa, niin ei voi ottaa, vaan täytyy lainata - jos saa lainaa. Näin simppeliä tämä pohjimmiltaan on.